Usko meinasi jo loppua, mutta...

...tässä vihdoin jotakin valmista minultakin!

Lukuisien epäonnistumisten, purkamisten ja mallin vaihtojen jälkeen tuntui jo, etten osaa enää mitään. Mutta jotakin sentään... :)

Yksi pelastus on lähetyspiirimme projekti neuloa äiti Teresan peittoja. Minun osaltani on valmistunut jo / vasta kolme tilkkua, joihin on kulunut 7 veljestä (tai-mitä-sitten-onkin, sillä keränloput ovat marinoituneet korissa niin kauan, että vyötteet ovat hävinneet) yhteensä 90 grammaa. Olen neulonut näitä töissä kahvitunnilla, yhteen 18 x 18 cm tilkkuun kuluu 3-4 kahvituntia (ne ovat meillä pitkiä :).

Huopasen jämistä syntyneet lapaset aioin lahjaksi, mutta kun jouduin "paikkaamaan" peukaloa Fritidsgarnin lopulla saadakseni langan riittämään, päätin pitää nämä itse. Käyttöä on, sillä roosanväriset huopatumppuni eivät soinnu kaikkien toppisten kanssa. Ja sehän on aivan kamalaa! :)

Kaikkineen huopuvaa lankaa kului 110 grammaa.

Hmm, ei järkevää kuvata viininpunaisella päiväpeitolla... Siis ranteessa raita sinistä Huopasta ja ja samoin langanpätkä peukunjuuressa.

Jos ehdin saada Teddy-neuleen valmiiksi, lisään senkin tänään tänne. Mutta jos ei, niin tulee sitten ensi viikon saldoon.